Sairaasti sukkaa

Uusin neuleohjeeni ja ohje löytyy tietysti Lankajengistä.  Nimi oli taasen vähän hakusessa; piti löytää sellainen, jota ei olisi käytetty ja nimen pitäisi kuvastaa värikkyyttä, iloa ja jonkinlaista hupsuttelua. Siitä tulisi sitten Hillevi😊 Näihin jää oikeasti koukkuun; ovat helpot tehdä ja värejä kun voi vaihdella oman maun mukaan. Langan paksuus näissä on 100 g = 260 m ja puikkoina 3 puikot. Jämälankanyssyköitä voi siis ottaa käyttöön.👍

Päivittelen sukkaohjeitani Lankajengiin ihan vain yhtenäisen ilmeen saamiseksi ja kun kerrankin opin tekemään kivan pohjan Canva-ohjelmalla. Itse en sitä keksinyt, vaan avustaja opetti👍 Nyt päivitin Pistaasi-sukkien ohjeen ja ihan näiden takia oli ihan pakko ostaa valkoista lankaa😇Ei niinkuin mistään nurkista löytynyt kokonaista valkoista kerää; seiskaveikan paksuista kylläkin, mutta kun nyt tarvitaan ohuempaa. Ensiksi tein nyt kuitenkin vaaleanpunaisen version ja hieman lyhyemmällä varrella kuin mitä alkuperäisessä ohjeessa, joten sain kivat nilkkasukka-versiot. Näihin sain myös käytettyä Gjestal Maija-langan neonpinkkiä, jota en ole osannut käyttää mihinkään. Yleensä en näitä keriä sen kummemmin punnitse, mutta kun otin paketista nämä kaksi eri kerää, ihan silmämääräisestikin olivat eri kokoisia. Ja niinhän se näytti punnitessakin. Tietysti painoero voi johtua monestakin syystä ja onhan tämä tiedossa, mutta silti 5g heitto voi oikeasti jossakin sukassa olla juuri se ratkaiseva erot...

Tällaisia kevätsukkia olen nyt saanut aikaan. Otin itseäni niskasta kiinni ja päätin tehdä ihan urakalla, vaikka mieli haihattelikin koko ajan muille poluille.😅 Nyt lupa tehdä vähän aikaa muuta.👍 Isäntä ihan oma-alotteisesti bongasi nämä korit netistä ja kysyi käykö ostamassa nämä minulle ja tietysti myönnyin😇 Ovat kyllä hyvät ja tukevat ja lanka ei tartu mihinkään kiinni kutoessa. Nämä olivat Tokmannilta, mutta katsoin että Ikeastakin löytyy näitä, jopa valkoinen vähän isompi. Olen nyt toiminut vuoden pojan jääkiekkojoukkueen rahastonhoitajana ja sen pestin sain onneksi päätökseen. Kolme vuotta luokan leirikoulun rahastonhoitajana ja sekin kohta loppuu, kun ensi viikolla lähtevät Italiaan leirikouluun. Eilen oli vanhempainilta matkan tiimoilta ja minäkin osallistuin sinne. Menimme pojan kanssa hitaasti pyörillä, opettaja oli vastassa ja päästi minut lätkällään hissillä kolmanteen kerrokseen. Esteetön koulu, mutta et edes hissillä pääse ilman opettajan lätkää. No, ymmärtäähän tämän ...

Siitä on melkein kuukausi, kun olen viimeksi kirjoittanut tänne blogiin. Otsikko ei täysin pidä paikkaansa, mutta sanotaan näin, että kirjoittamistauko on ollut pakollinen asentohuimauksen takia. Kutomista kuitenkaan en ole tauottanut😅 Manöövereitä teen edelleen epäsäännöllisen säännöllisesti. Niiden jälkeen on aina aika kurja olo, joten sekin rajoittaa tekemistä. Nukun pääpuoli korotettuna ja vain toisella kyljellä, joten pitkäaikainen nukkumattomuus myös verottaa. Mutta kesään on vielä aikaa ja tulihan se takatalvikin, joten eiköhän sitä jo kesällä olla tanssikunnossa🤪 Osallistuin elämäni ensimmäistä kertaa testineulontaan ja neulottavana oli HanneMariDesignin Romance-shortsit. Näistä ei ole vielä tullut virallista ohjetta, mutta ihanat näistä kyllä tuli. Ja meinaan pitää näitä päälläni kesällä, ainakin omalla pihalla🫢 TE-toimisto on hätyyttänyt nyt viime viikolla, kun työmarkkinatuki vaihtuu toukokuun alussa yleistueksi ja virkailijoiden täytyy nyt päivittää asiakkaiden tilanteet...

Minä olen oikein sitaatti- ja mietelause-ihminen. Siis rakastan niitä. Minusta on hienoa lukea tekstejä, joissa on lyhyesti ja oivaltavasti kerrottu kaikki, mitä halutaan sanoa. Ja kerrottu niin, että joutuu pysähtyä miettimään asiaa. Joten minulla olisi paljonkin mietelauseita elämän varrelta, mutta olen koittanut rajata muutamaan. Tämä on siis Kristiina K:n blogin maaliskuun  haaste   Ensimmäinen, mikä tuli mieleen, on Goethen sitaatti, jonka kirjoitin aikoinani ylös päiväkirjaan, mitä piti kirjoittaa, kun olin harjoittelijana vähän yli parikymppisenä mielenterveysjaksolla. Olin 100km päässä kotoa vanhassa B-mielisairaalan tiloissa ja miesten suljetulla, joten olo oli aika ankea noiden viikkojen aikana. Sitaatti menee jotenkin näin; ” Jos kohtelemme ihmistä niinkuin hän on, teemme hänestä huonomman. Jos kohtelemme häntä niinkuin hän jo olisi sitä, mitä hän voisi olla, ohjaamme häntä niin pitkälle kuin häntä ylipäätään voi ohjata.” Englanniksi tämä kuulostaa paljon paremmalta...

Se alkoi sunnuntain ja maanantain vastaisena aamuyönä. Käännyin kyljeltä toiselle ja heräsin siihen, kun päässä pyöri vimmatusti. Hengittelin syvään ja koitin puolituntia pidätellä oksennusta kuin myös pakollista vessareissua, kun suolistokin tuntui vetävän karusellia. Sitten oli mentävä. Herätin isännän sanomalla, että nyt en selviä ilman häntä ja sitten mentiin. Koko viikon oli oikeassa korvassa ollut sellainen olo kuin olisi vettä jäänyt korvaan ja ihmettelin, että onkohan flunssa tulossa vai mitä, mutta tätähän se ennakoi.  Siinä oksentaessani ja yökätessäni tajusin, että tätähän se oli silloin vuoden 2024 elokuussakin, kun en yhtään pystynyt huilaamaan makuuasennossa yön kun oksensin, kun heti lähti pyörimään. Ja sama nyt. Sanoin isännälle, että soita ambulanssi ja sano, että on tultava heti, että nyt en odota 2h oksentaen ja voinnin huonontuessa.  Ja ambulanssi tuli 20 minuutissa ja sitten tippaa tippumaan ja pahoinvointilääkettä suoneen. Onneksi kaikki tapahtui nopsaan,...