Sairaasti sukkaa

Oltiin kesälomareissulla, jonka piti kestää viikon, mutta jaksoin viisi päivää ja sitten oli käännettävä nokka kotia kohden. Mutta ihan tyytyväinen olen tähän reissuun; paljon enemmän kuin olisin pari vuotta sitten edes tohtinut haaveilla🩷 Vuokrasimme retkeilyauton, kun se on ainut menopeli, missä minä voin yöpyä ja matkustaa ja tiistai-aamuna lähdimme matkaan; minä, mieheni ja 13-vuotias teinimme😁Ehkä ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun saimme hänet mukaamme ja siksikin tämä matka oli ainutlaatuinen ja merkityksellinen minulle. Budjetti oli pieni, joten rahaa meni leirintäaluemaksuihin, ruokaan ja pääsylippuihin. Kaikki laskettiin tarkkaan. Kävimme Ruovedellä Runebergin lähteellä, Tampereen kirkkoja katsomassa, Turun linnassa, Vanhassa Porvoossa, Matildedahlin luonnonkauniissa leirintäalueella kuin myös ystäväni luona pikaisesti pyörähtämässä. Sitten vointini huononikin huomattavasti ja lähdimme kotia kohti. Silti reissusta jäi paljon muistoja, joita pystyi toteuttamaan ilman rahaak

Juhannukselta mies jäi kesälomalle kuin myös avustaja, joten tässä on ollut hieman haeskelua löytää uudet rutiinit ja pitää rajansa. Väkisinkin tulee tehtyä liikaa ja sitten tekeminen kostautuu yövalvomisena ja seuraavana päivänä, mutta meneehän se kesä näinkin. Olen tosiaan joskus tainnut mainita, että minä elän hetkessä, en säästä pahan päivän varalle, koska ne pahat päivät (taloudellisesti) ovat nyt. Ja minun uusien periaatteideni mukaisesti silloin eletään, ei mietitä tulevaa eikä tasan tarkkaan säästetä. Säästämisen aika on joskus toiste. Sairauteni ja toimintakykyni puolesta olisin täysin oikeutettu erilaisiin apuvälineisiin, mutta suomeksi sanottuna siihen menisi ikä ja terveys niitä hakiessa, perustellessa ja odotellessa päätöstä, joten päätin, että minä teen ja hankin kaiken itse, sen mukaan miten pystyn enkä jää enää odottamaan apuja enkä muutakaan. Monta vuotta mietin tätä ja kun lopulta löysin netistä ihanan viininpunaisen, ostin sähköisen apuvälineeni👏👏 Sähköskootterin🛵

Täällä ollaan väkkyränä pyöritty ympäri taloa, josko löytyisi jotakin sateenkaaren väristä tai jotain muuta, joka ilmentäisi sateenkaaren värejä.  Repolaisen  värihaastetta kun olen tekemässä😅🌈 Minulla ei ollut yhtään kuvaa sateenkaaresta; koskaan ei ole puhelinta silloin kädessä tai sitten en vain muista kuvata, kun pitää keskittyä ihastelemaan. Minä kun olen pienestä pitäen tykännyt sateesta, ukonilmasta ja etenkin jyrinästä. Lukuisia ovat ne kerrat, kun äiti joutui rappusilla huutamaan minua sisälle, kun minä istuin keinussa nauttimassa, kun ukkonen jylläsi ympärillä🤭 Vaikka tiedänkin ukonilman vaarallisuuden, en osaa sitä pelätä, mutta en nyt kuitenkaan näin aikuisena lähde sitä ehdoin tahdoin uhmaamaankaan. Mutta sateenkaaren väreihin. Ensimmäisenä muistin kukalliset servetit; niissä voi nähdä sateenkaaren värit. Tekemäni palapeli, joka kuvaa Suomen Lappia, on myös aika värikylläinen. Millään en saanut sitä kuvattua ilman heijastumia, mutta ehkäpä siitä kuitenkin saa selvää. Ma

Nyt olisi vuorossa Horoskooppisukissa Rapu (22.6. - 22.7.) Hieman muutoksia sukkien malliin, että jatkossa teen sukat vain Samistelusukkien ohjeen mukaan, vain yhden kukkakuvion korvaan horoskooppimerkin logolla. Cherrytales-sukat jäävät nyt tällä erää pois ja ehkä teen myöhemmin sukat sekä naiselle että miehelle soveltuvin värein erikseen. Nyt oli niin ihania värejä valittavissa, että oli pakko tehdä kahdet eriväriset sukat ja beiget on helppo muuntaa miehelle sopivaksi, jos vaaleanpunaisen korvaa vaikka tummansinisellä. Lankana on käytetty: Beigenväriset: 100 g Kaupunkilanka Rotvalli beige nro 10 30 g   Novita Nalle puhtaanvalkoinen 011 Noin 20g kaikkia näitä värejä; keskisinistä, vaaleansinistä, vaaleanpunaista, vaaleaa liilaa, tummempaa liilaa. Lankana Gjestal Maija ja Muumilanka. Vaaleanpunaiset sukat: 100 g Gjestal Maija hento vaaleanpunainen 297 50 g   Novita Nalle puhtaanvalkoinen 011  30 g   Gjestal Maija pinkki 219 30 g   Gjestal Maija mintunvihreä 296 30 g   Novita Nalle ved

Kuuluin aikoinani Suureen Suomalaiseen Kirjakerhoon. Siitä tosiaan on jo tovi, mutta olin säästänyt kivan pöllökuvan kannesta, jossa tuli kuukaudenkirjalähetys. Takaraivossa ajatus, että piirrän pöllökuvan ja teen siitä neulottavan kuvion. Pahvinen pöllökuva pysyi mukana vuosia, aina siivotessa vain puhdistin pölyt siitä ja välillä se vaihtoi paikkaakin, mutta ei mennyt hukkaan siltikään. Aina kun se osui silmiini, mietin pitäisikö vain heittää roskiin, mutta sitten päätinkin vielä säästää. Tämän vuoden alussa sitten piirsin siitä ruutupaperille kuvan ja nyt oli tämän kuvan vuoro kummitella minulle milloin mistäkin katsantokannasta.  Toissa viikolla sitten viimein ajattelin, että nyt kokeilen tehdä siitä sukan, sama millä langalla, kunhan näen, onko kuvasta pöllöksi. Löysin Drops Nordista valkoisen ja ruskean; sopivan kontrastiset, että kuva erottuu ja sitten vain tekemään. Ihan pöllöltä näytti minun silmääni, joten jatkoin sukan tekemistä.  Minulla ei ollut aavistustakaan miten jatkan