Uudet sohvat; kissan nukkumapaikka?

Meillä on nyt parisen vuotta olleet nämä uudet nahkasohvat ja niihin sopiva nojatuoli raheineen. Materiaali on siis osassa sohvaa nahkaa ja osassa jotakin säämiskän tyylistä kangasta tai jotain, mutta kuitenkin pitäisi olla kestävää. Siksikin nämä valittiin. Voitte arvata, että meillä on noin kahden vuoden ajan ollut taistelua siitä, saavatko kissat nukkua tai oleskella sohvilla😅

Aluksi ajattelin, että saavat, kun laitan vilttejä sohvien päälle, mutta kissat kaivautuivatkin vilttien alle ja kynnet jättivät ikävät jäljet sohvan pintaan. Ja kun kissa oli päivänkään oleskellut sohvan käsinojalla, pinta oli niin valkoisen karkean karvan peitossa, että sitä ei meinannut millään saada pois. Yhtä imurointia siis. 

Tästä on hyvä kuikuilla ulos ennenkuin menee luukusta. Huomatkaa rahi penkin päällä🤭

Hommasin paksummat ja raskaammat viltit Jyskistä, tikkikankaiset että ei karvakaan niin tarttuisi. Peittelin sohvat peitteillä ja painelin vielä tyynyjen alle, että kissa ei pääse kaivautumaan ja kissoilla oli lupa mennä sohville. Alkuhuuman jälkeen ei kissoja enää kiinnostanut mennä sohville, mutta ei kiinnostanut ihmisiäkään, kun piti aina poistaa kissankarvainen viltti sitä ennen. Liian työlästä ja ihan turhaan. Samoin kävi aikakausilehtien ja piikkityynyjen yhdistelmälle; liian työlästä ja ei niin esteettistä.

Nyt päätin, että otan olohuoneen uudestaan ihmisten käyttöön, erityisesti sohvat. Tilasin uudet siniset verhot ja annan sohvat olla päivisin vapaina. Ja kissoilla ei ole lupa mennä niihin. Minun on helppo valvoa, kun olen päivisin kotona. Yöksi peitän sohvat vilteillä ja nyt ne kelpaavat.

Mutta kissakin kyllä oppii, olen huomannut, kun vain ihminen on määrätietoinen ja johdonmukainen. Kissat kiertävät sohvat ja jos katse alkaa harhailemaan niihin päin, sanon vain Ei ja Pois ja kissa kävelee ohi. Tunnen olevani varsinainen kissakouluttaja.🥳

Meillä on kuitenkin mielestäni ihan tarpeeksi kissan nukkumapaikkoja. Kaikki matot ja pöydänaluset. Tuoli, jossa virkkaamani päällinen ja pojan sängynpäällinen.

Kissojen kiipeilyteline, jossa monta tasoa ja sopukkaa. Tarkkanäköisimmät näkevät varmasti sohvapöydän edessä raitakankaisen tason, joka on kissan oma ”riippumatto”. Ja tietysti meidän sänky; onhan se kissojenkin sänky päivisin. 

Tässä Nacho poseeraa. Tai ei tahdo malttaa pysyä paikoillaan, häntäkin aivan tärisee, kun mamma kuvaa ja höpöttää. Siksi kuva on epäselvä🥰

Joten nyt en tunne syyllisyyttä, kun omin sohvat itselleni. Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä, kun sohvat ovat jo aikansa eläneet, kuka ne valloittaa😇