Sairaasti sukkaa

Kylläpä vain, se olisi PEM-päivä eli rasituksen jälkeinen huonovointisuus-päivä. Aivot eivät toimi ja jaksan istuskella lyhyitä hetkiä nojatuolissani, kunnes joudun palautua sänkyyn huilaamaan. Yhdessä välissä päätin sitten katsoa läpi näitä varastojani, mitä olen kutonut; lähinnä keskeneräisiä töitä. Sehän se onkin mieltä piristävää; keskeneräisten läpikäyminen, varsinkin kun et pysty asialle mitään tekemään voinnin ollessa huono😅👍 Mutta, viime viikolla sain kuitenkin laitettua työt, joita meinaan jatkaa, isoon sängynaluslaatikkoon. Tyhjensin siis pianonpäällisen ja siirsin paremmin hahmotettavissa olevaan varastoon nämä ”työn alla” olevat. Heti tuntuu, niinkuin jo kohta olisivat valmiinakin😇 Sitten nämä aloittelut tai kokeilut, jotka pitäisi purkaa tai ainakin päättää, mitä niille tehdään. Nämä menevät purkuun ja teen jotakin muuta. Ehkä kuitenkin edelleen nämä langat yhdessä… Tätä en välttämättä purkaa, mutta en välttämättä tee pariakaan, koska se vaatisi langan ostamista ja sitä...

 Tässä istun ”huoneessani” sohvalla ja katselen ympärilleni. Huone on alunperin vanhimman poikani, mutta minä nappasin sen lankahuoneekseni, kun poika muutti pois. Ja onhan noita lankoja kertynytkin!       Isäntä teki muistaakseni viime kesänä minulle tämän valkoisen hyllyn, johon saan langat nätisti laatikoihin. Jotenkin kuvittelin silloin, että hylly olisi riittävä, koska minähän kutoisin langoista sitä mukaa, kun niitä ostan. Jossakin kohtaa näköjään laskelmat pettivät:)                              En tiedä mistä tämä kertoo; luovuudesta, inspiraatiosta, järjestelmällisyyden vastakohdasta, haihattelusta, suunnitelmattomuudesta vai mistä, mutta aloitettuja sukkia on kyllä liikaa ympäri huonetta...sukkia, joilla ei ole paria.  Selvästikin minun pitää tehdä päätös jokaisen kohdalla, teenkö parin sukalle ja jos vastaus on ei, se pitää sitten purkaa ja lanka uusiokäyttöön vaan. Mutta onhan...

                             Nyt näyttäisi siltä, että oikeaa vastausta ei leikkimieliseen arvauskilpailuun tullut, vaikka läheltä liippasikin. Ajattelin jo, että kehtaanko edes paljastaa oikeaa lukua, mutta onneksi arvauksetkin olivat sen verran suurilukuisia, että ilmeisesti käsityöntekijöillä on aina jokin projekti tai toinen meneillään tai kesken. Oikea luku on 6. Minulla on siis kuusi aktiivista kudontatyötä kesken! Aikoinaan, kun kudoin puseroita ja näitä suuritöisempiä töitä, en koskaan olisi aloittanut seuraavaa ennenkuin edellinen on valmis. Oppia ikä kaikki:)  Tässä vielä kuvat jokaisesta, jotta näkee, etten huijaa:) Myöhemmin sitten tulee postaukset valmiista sukista...