Kodinkone, josta en luovu (helmikuun haaste)
Tämä oli hauska haaste Kristiina K:n blogissa. Minut vähänkään tuntevat tietävät suhtautumiseni koneisiin ja kaikkiin uusiin hyödykkeisiin, joten mielenkiintoista oli tätä miettiä.
Ehkä avaan teillekin hieman taustaa. Äitini oli vanhankansan kodinhoitaja, oppinsa saanut aikana, kun lakanat keitettiin ulkona paljussa ja kaikki tärkättiin ja manklattiin. Äitini joutui eläkkeelle jo 30-vuotiaana vaikean sairauden takia, mutta se ei estänyt häntä siirtämästä oppejaan tyttärelleen ja näin opin paljon vanhoja keinoja kodinhoitoon. Niinpä kaikki uudet vempaimet ovat saaneet minulta totaalikieltäytymisen jääräpäisesti edes tutustumatta itse koneeseen😊Jopa siinä määrin, että töissäkin jo kysyttiin, että voitko käyttää edes autoa vai tuletko hevosella töihinkin😅 Ihan huumorilla tämä oli heitetty.
Eli vispilät, astianpesukoneet, leivänpaahtimet, monitoimikoneet, mikrot sun muut ylellisyydet eivät ole meille kovin äkkiä eksyneet eikä meillä edelleenkään ole kuin tarpeelliset.
Kävipä niin, että viime vuoden aikana sitten alkoivat kaikki tärkeät kodinkoneet yksi kerrallaan hajota, olivat tulleet tiensä päähän (12 vuotta olivat kestäneet) ja jouduin miettimään, mitä ostetaan ja mitä ei. No, astianpesukoneesta en enää ollut valmis luopumaan, kun itse en jaksa astioita pestä sairauteni takia. Sama homma pyykinpesukoneen kanssa. Yritin aikani pestä pienimpiä vaatteita käsin, mutta se huuhtelu kävi ylivoimaiseksi. Joten on meillä nyt pyykinpesukonekin. Kuivausrumpua en olisi ostanut, mutta se olikin miehelleni tärkeä, joten sellainen meillä nyt sitten myös on hankittu. Itse edelleen kyllä koen meditoivana pyykkien kuivumaan laittamisen, joten käytän rumpua vain lakanoihin ja pyyhkeisiin. Pakastin näyttää nyt elkeitä hajoamisesta, joten ehkä sekin pitää nyt sitten hankkia🤔
Mutta se tärkein kodinkone; höyrysilitysrauta.🩷 Tämän on esikoiseni hankkinut yhdessä mummun kanssa 10-vuotiaana, kun oli kuunnellut ääneen lausumaani toivetta silittäessäni ikivanhalla silitysraudalla (äidiltä peritty).
Olin ikionnellinen avatessani syntymäpäivänäni paketin ja niin oli poikanikin, kun onnistui yllättämään minut. Nykyään käytän silitysrautaa kutomieni sukkien höyryttämiseen lähes joka päivä ja ilman sitä en tulisi toimeen. Tai ainakin se olisi vaikeaa.
Kyllähän niitä koneitaKIN kertyy. Itselläni on tuo haaste toistaiseksi tekemättä. Hyvää sunnuntaita ja alkanutta helmikuuta! 😉
VastaaPoistaKyllä niitä koneita vain löytyy, onneksi🤭 Hyvää helmikuun alkua sinullekin!😊
PoistaTämän haasteen myötä tulee tarinoitua enemmänkin, huomasin sen itse kun kirjoittelin postausta, julkaisen sen vasta ensi viikonloppuna, sillä ei ole valmis vielä. :D Suhtaudun muuten itsekin vähän samoin kaikkiin näihin laitteisiin jota maailma meille tarjoilee, toki sieltä on vain poimittava omalle perheelle ne välttämättömät ja tarpeelliset.
VastaaPoistaTämä valinta oli yllättävä ja hyvä! Täytyisiköhän itsekin alkaa käyttää enemmän silitysrautaa neulejuttuihin. :)
Kummasti tulee kyllä tarinaa mieleen, joten kiva haaste kaikenkaikkiaan😊 Höyrytin ensin sukkia kostean liinan läpi, kunnes tajusin, että minullahan on höyrysilitysrauta🤭 Niin paljon helpompi höyryttää sillä ja kun ei tarvi oikein sukkaan koskettaakaan, kunhan höyryttää molemmilta puolilta, niin sitten pystyy hyvin muotoillakin sukkaa oikeaan muotoonsa. Joten suosittelen👍🤗
PoistaTämä on hauska haaste ja kiva nähdä, mitä osallistujat kertovat koneistaan.
VastaaPoistaMaailmassa on koneita ja laitteita tarjolla pilvin pimein. Jokainen sitten pohtii mielessään omaa suhdettaan ja tarvettaan laitteisiin. Peruskodinkoneet helpottavat kuitenkin elämää. Voisi kai olla romanttista viruttaa pyykit avannossa. Ehkä kuitenkin pesen ja huuhtelen ne pesukoneessa.
Joo kyllä minäkin nykyään otan mieluusti nämä peruskodinkoneet ja mielessäni vain romanttisesti huuhtelen avannossa pyykit👍😅 Mutta kaikkia koneita ei onneksi tarvitse hommata, vaikka uusia tulee.
PoistaHuomasin kyllä nyt uusia ostettaessa, että herkemmin nämä uudet ”moittivat”, jos jokin taso ei ole ihan oikein. Ovat niin tietokoneella käyviä, että hermostuvat pienestä😅 Ja sitten minulla menee hermot, kun kone ei toimi😇
Minäkin käytän kuivausrumpua melkein vain froteepyyhkeiden kuivatukseen kun tulevat niin pehmeiksi siinä. Silitysrautaan tartun vain ihan pakon edessä eli silitän tyynyliinat ja keittiöpyyhkeet. Jos olen pessyt kangaspaitoja niin ne silitän myös. Kiva kun tulit haasteeseen.
VastaaPoistaKiitoksia kivasta haasteesta!🩷 Minä silitin ennen paljon enemmän, mutta nykyään myös vain nuo tyynyliinat ja keittiöpyyhkeet ja pakolliset vaatteet. Mutta neuletöissä sitten höyrykone onkin koko ajan mukana🤗🤗
PoistaTämä haaste saa meidät kertomaan kivasti melko paljon suhteestamme koneellistuvaan kotoitalouteemme. Aluksi on tuntunut siltä, ettei yhtä ja toista konetta huusholliin kaipaa, mutta sitten kun se ollut toiminnassa jonkun aikaa, ei siitä voisi enää luopua. Minulle kävi astianpesukoneen kanssa näin.
VastaaPoistaNykyään en silitä mitään, vaikka omista kyllä raudan. Joskus silitin lakanatkin, kun ei ollut , eikä yhäkään ole mankelia.
Näinhän se menee monesti, että sitä tottuu niin johonkin koneeseen, että siitä on vaikea luopua ja elämä on kyllä mahdottoman paljon vaikeampaa, kun laite hajoaa.
PoistaMinäkin silitin ennen lakanat(muistin kun kerroit tuon asian), mutta en enää. Tiukasti vain vedetään ja kierretään rullalle👍
Höyryrauta on kyllä laite tärkeimmästä päästä. Minä silitän lakanat ja t-paidatkin, neuleet saa höyrytettyä mukavasti.
VastaaPoistaSamaa mieltä ja silittäisin varmaan minäkin vielä lakanat, jos itse sen pystyisin tehdä. Joutunut hieman joustamaan, kun en viitsi avustajaa kaikkea laittaa tekemään😇😊Mutta neuletöissä on ehdoton laite👍
PoistaVoi, en edes kehtaa kertoa mitä laitteita meillä on, kun niistä osa on vielä paketissaan, ei ole koskaan edes käytetty. Sen sijaan kirjoitan kommentin ihan muista jutuista tähän, kun sait muistin syövereistä pulpahtelemaan kaikenlaista.
VastaaPoistaTuo sana "manklaamaan", manklata, on jännä - en ole kenenkään muun kuullut sitä käyttävän. Vai olisiko tällä blogistaniassa joku muukin sitä käyttänyt?
Muorilla (toinen mummuni) oli mankeli ja hän mankeloi liinavaatteita, minäkin joskus sitten aikuisena taloyhtiön yhteisellä mankelilla. Nykyään käytän liinavaatteet pesulassa ja voi miten ihanaa on saada ne mankeloituna kotiin (meillä ei ole kuivaustilaa)
Toinen Mummuni asui järven rannalla ja pesi pyykin käsin, lämmitti veden saunan padassa ja huuhteli pyykin sitten järvessä. Talvellakin, avannossa. Ja Mummulta opin sekin, miten naisten alushousut laitetaan narulle kuivumaan - ne kun ei olleet mitään pikkupöksyjä siihen aikaan.
Siellä Muorilla ja Vaarilla, missä minäkin olin päivähoidossa, kävi välillä kodinhoitaja, kun Muori oli sairaalassa. Hän teki ne kaikki työt mitä Muori olisi tehnyt: teki ruokaa, siivosi, pesi pyykkiä, huolehti meistä lapsista ja taisi huolehtia lehmistäkin, kun Vaari oli muissa töissä.
Näen vieläkin silmissäni sen kodinhoitajan vihreän mekon ja raidallisen esiliinan ❤️
Anteeksi, kun kirjoitin ihan muista asioista kuin kodinkoneista, mutta sinun tarinat toi nämä mieleeni.
Älä ollenkaan pyytele anteeksi, nämähän ovat niitä parhaimpia tarinointeja🩷
PoistaMinäkin muistan nuo kodinhoitajan vihreät mekot ja esiliinat ja huivit taisivat myöskin päässä. Muistan äidin kertoneen, kuinka kainaloiden iho meni aivan rikki, kun hikoili noissa vaatteissa, kun olivat kapeat A-linjaiset ja kaikki olivat kivikovia, kun ne piti tärkätä🤦♀️
Luulisin että tuo manklaaminen tulee ruotsin kielen sanasta mangla (joka kylläkin lausutaan kauniilla äng-äänteellä), mutta sitten ”suomennettuna” sitä manklataan😅 Meillä oli mankeli ja tosiaan manklattiin ja manklattiin uudestaan, jos jäi jokin taite johonkin🤪
Haettiin juuri pesulasta "säkillinen" lakanoita ja pyyhkeitä: oi miten ihan olikaan rullata mankeloidut pussilakanat ja laittaa ne tänne sohvapöytäarkkuun, jossa säilytetään pyyhkeitä lukuun ottamatta liinavaatteita.
PoistaAstiapyyhkeet (kuin myös muut) oli myös ihania, kun oli mankeloitu, sujahtivat kaappiin paikalleen niin sutjakasti 🥰
Elämän ihania nautintoja; vasta manklatut lakanat ja pyyhkeet🤗🥰
PoistaKiva postaus. Olen ihmetellyt tuota. jos jokin kone menee rikki- sitä seuraa toinen ja sitten seuraava. Särkyyköhän ne tarkoituksella muutaman vuoden välein.
VastaaPoistaOletpa tehnyt ison läjän upeita sukkia. Kauniita kirjoneuleita.
Kiitoksia🥰 Se on juurikin näin, että koskaan et selviä yhdellä rikkinäisellä laitteella, melkeinpä pääsääntöisesti menee sitten seuraavakin🙄
PoistaIhanaa pohdintaa - tämä haaste on kyllä saanut aikaan todellisen pohdinnan...
VastaaPoistaMinäkin heti nähdessäni totesin, että sehän on, kuten Kristiinalla itselläänkin pesukone, mutta kun tässä on aikamatkaa tehnyt taaksepäin (kuten sinäkin ihanasti teit) niin olenkin tullut ihan toisiin mietteisiin.... hih... on vielä kuukautta jäljellä, niin tiedä tuota mihin mietteet vielä vievätkään...
Pakko myös antaa 10pistettä ja papukaijan merkki kaikista sukista - noin yhteisessä kollaasissa ne näyttää vieläkin upeammilta!! Taituri olet - oikea Sukkakuiskaaja!
Vai sukkakuiskaaja😅🥰Pitääpäs käydä lukemassa, joko olet kodinkoneesi valinnut👍😊
PoistaKiva valinta tärkeäksi kodinkoneeksi. Minä olen aika laiska silittämään pyykkejä ja onneksi monet kankaat pysyykin pyykissä melko sileinä eikä kaipaa silittelyjä. Silitän mieluummin puolisoani. 😉
VastaaPoistaJoo, sitä pitää tehdä, minkä itse kokee tärkeäksi🥰 Se voi olla, että meillä mies joskus jää toiseksi tämän neulomisharrastuksen rinnalla, mutta vielä on tuossa vierellä pysynyt😅🥳
PoistaMinulla on vielä "arvonnassa", mikä olisi tärkein kodinkone. Sen sijaan sain valmiiksi sinun suunnittelemat joulusukat :)
VastaaPoistaPiti käydä heti katsomassa, että mitkä sukat olet oikein tehnyt👍👍😊
Poista