Suklaiset sukat




Onpas ollut raskas viikko! Niin raskas, että en ole edes kyennyt vastaamaan edellisen postauksen kommentteihin, mutta jospa kohta siihen kykenisin. 

En ole täysin palautunut edellisistä rasituksista ja sitten vielä isäntä jäi sairaslomalle flunssan takia, joten kaikkihan sen tietää, miten sellainen vie voimia😅 No ei vaitiskaan, mutta ajantajun kyllä sekoittaa ja täytyy myöntää, että kaipaan jo normaalia arkihiljaisuuttani, jotta saisin rauhassa ajatella ajatuksiani.


Tulipa taasen tahattomasti testattua kognitiivista puoltani. Lääkärissä olen aina vastannut kysyttäessä, kuinka kauan pystyn keskittymään johonkin tarkkuutta vaativaan asiaan kerralla, että noin puoli tuntia. Enhän minä tätä ole mitenkään testannut, olen vain itse ajatellut, että kyllähän minä varmaan puoli tuntia pystyn👍 Tulipa tilanne, että piti netistä selvittää minkälaisen kissanluukun ostamme, kun ajatuksena vaihtaa isompaan, ja isännän mittaillessa minä tutkin kokoja netistä ja surffailin eri merkkien ja tuotetietojen välillä. Alle 10 minuuttia ja minua alkoi oksettamaan, kylmää hikeä pukkasi, huimasi ja sitten alkoikin ankarasti uuvuttamaan jopa siinä määrin, että en enää pystynyt puhumaan mitään. Jouduin lähteä nojatuolistani sänkyyn palautumaan ja homma jäi sitten siihen siltä päivältä, kuin myös muiltakin päiviltä. Ei siis kuulu minun repertuaariini keskittymistä vaativa työskentely koneella…alle 10 minuuttia.


                     


Mutta tällaiset sukat sain tehtyä, neulominen kun tulee selkärangasta, vanhasta tottumuksesta. Kuvioiden piirtäminen on silti haastavaa ja teenkin sitä osissa, pienen pätkän kerrallaan ja sitten otan huilitauon. Kyllä, alkaa oksettamaan ja uuvun aika tehokkaasti, mutta päiväthän menevät muutenkin niin, että jos teen jotakin, siitä pitää palautua aina ja aika äkkiä. Vaikka sanonkin aina, että mitään en enää koskaan tee suunnittelematta, voi se silti olla vaikea tajuta, että edes vessaan en mene suunnittelematta, paitsi jos tulee yllättävä hätä😅 Muuten mietin kyllä tarkoin, onko ihan pakko mennä nyt vai pystynkö odottaa vielä vähän aikaa, jotta olen tarpeeksi palautunut edellisestä reissusta keittiöön…


                    


Näistä sukista minulle tulee mieleen suklaa, en tiedä miksi. Ehkä suklaanruskealla on jossain määrin osuutta asiaan😁 Vaikka pääväri on marjapuuronpunainen, minä näen vain tuon ruskean ja punaisen yhdistelmän ja suklaaltahan se vaikuttaa. Ehkä Geisha-suklaan väritys vaikuttaa mielleyhtymään tai jokin muu suklaa, joka ei nyt tule mieleen. Näettekö te näissä mitään suklaista?😅

Kommentit

  1. Toivotaan, että isäntä paranee pian ja pääset taas ajattelemaan ajatuksiasi. :D Ymmärrän tuon tarpeen paremmin kuin hyvin, sillä meillä isäntä jäi korona-ajan alettua 100-prossaisesti etätöihin eikä etäilylle loppua näy, ja pakko myöntää, että ikävöin suuresti niitä aikoja, jolloin hän kävi lähitöissä 1-2 päivää viikossa ja sain viettää ne päivät hiljaisuudessa ja oman rytmini mukaan elellen. Introverttinä kroonisesti sairaana oma hiljainen aika on mulle tosi tärkeää. Nyt kun sanoit, niin Geisha-suklaahan noista sukista tulee mieleen, vaikka ennen tätä mielleyhtymää taisin ajatella juurikin marjapuuroa. Kauniit sukat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sepä se, kun tämä sairauskin tekee sen, että ajatuksia ei voi jakaa moneen asiaan, vain yhteen kerrallaan. Ja kun on ylimääräisiä ääniä, ne vain vievät energiaa ja sitä keskittymiskykyä. Voi huh, jos isäntä alkaisi vielä etätöihin, meillä pitäisi kyllä sitten olla ihan eri huoneet;)

      Poista
  2. Voimia jaksamiseen ja toivottavasti saat taas pian oman rauhan! Tiedän kyllä tuon oman ajan rauhan, sillä meilläkin on lapsi ollut koko viikon poissa päiväkodista ja odotan jo ensi viikkoa että saan omaa rauhallista työaikaa. Toisaalta näinä sekamelskaviikkoina tulee aina ihme luomispuuskia ja on vaan sitten jossain raossa suunniteltava että tämä viikko on toisaalta ollut myös uuden luomista :D Todella kauniit sukat ja kieltämättä geishan värithän ne siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Muistinkin yhtäkkiä, että meillähän on täälläpäin ensi viikolla syysloma eli nuorimmainen on kotona. Se siitä omasta rauhasta. No mutta reilun viikon päästä ehkä:)

      Poista
  3. Onkelo huumorintajuni elämöi, kun luin lyhyestä keskittymiskyvystäsi ja näin tuon sukkaparin. Teki mieleni huomauttaa, että olet tehnyt (ehkä huomaamattasi) noihin sukkiin erilaiset varret, mutten 🙄 teekään niin.

    Jaksamista sinulle kaiken ruuhkan keskelle. Toivotaan teidän molempien puolesta, että miehen flunssa on nopeasti parantuva ja huonosti tarttuva 💖.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, alkoi itseäkin naurattamaan, että tästä voi tosiaan saada sen käsityksen, että olen huomaamattani tehnyt ihan erilaiset varret:):) Jos kärsin huonosta keskittymiskyvystä niin myös kärsimättömyydestä; eli en jaksanut selittää, että kokeilin tahallani sekä pitkä- että lyhytvartista, miltä näyttää kuvio eri mittaisissa sukissa. Mutta oli niin kiire saada teksti valmiiksi, että en jaksanut selittää:)

      Poista
  4. Voihan, miesflunssa on paha tauti, toipumista toivottelen.
    Kauniit sukat olet neulonut. Minun silmiini osuu noista sukista tuo vaalea kukkakuvio, ehkäpä siksi, että se on kehystettynä muilla, tummemmilla kuvioilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No totta, tuo vaalea kukkakuvio myös nousee tuosta esille:)

      Poista
  5. Geisha tuli heti mieleen, mutta miksei myös Suffeli. Ihanaa, että pystyt luomaan noin upeita sukkia, vaikka muissa asioissa paljon haasteita onkin.

    VastaaPoista
  6. Minulle niistä tulee mieleen iki-ihana Fami 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Famihan se oli, missä oli myös näitä värejä:)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mustavalkoiset Unikkosukat

Kirjoneulesäärystimet marjapuuron sävyisenä

Lantionlämmitin tai peputin