Mitä näil korteil saa?



Kun aloitin kirjoittamaan blogiani kolmisen vuotta sitten, tarkoituksenani oli yhdistää käsityöt ja elämäni kroonisesti sairaana ME- ja MCS-potilaana. 

Kun mietin, että kirjottaisin vain käsitöistä, huomasin, että ei se onnistu ilman sairauksien esiintuomista, koska ne tekevät käsitöiden tekemisestä todella haastavaa. En myöskään halunnut keskittyä vain sairauksiini, koska kutominen on aina ollut suuri osa elämääni, nytkin sairaana se on se toiminto, mitä teen vaikka silmät ummessa ja pää kainalossa, niinkuin tavataan sanoa. Näin on ollut aina, ihan nuoruudestani asti, ja voin hyvinkin sanoa, että poikakaverit, jotka eivät ole kestäneet ainaista kutomistani, ovat saaneet häipyä😁 Se ehkä kertoo siitä, kuinka iso rooli kutomisella on elämässäni. Sanotaan, että käsityöt rauhoittavat autonomista hermostoa ja rentouttavat. Miksi ne eivät tekisi sitä sairaallakin?

Päätin myös aikoinani, että vaikka tuon esiin sairauteni blogissa, en halua velloa niissä. Voisin kertoa kaikista vaikeuksista paljon rankemmin ja yksityiskohtaisemmin, mutta se ei ole minun tyylini eikä oikein edes elämänkatsomuksenikaan. Minä kun ajattelen niin, että elämään kuuluu kaikki ja sitä katsotaan realistisesti suoraan silmiin ja näin ollen mikään ei kauheasti tule yllätyksenä. Tietenkään en voi tietää, mitä päivät tuovat tullessaan, mutta kun tietää, että voi tulla ihan mitä vaan, on helpompi ottaa vastaan sitä, mitä tulee. Siksi asioihin ei jää vellomaankaan, kun ne on kerran katsottu pohjamutia myöten ja mietitty realistisesti, mitä tämä tarkoittaa minun elämässäni. 

Viime aikoina olen joutunut vääntämään sairaudestani ja tekemisistäni eri instansseille ihan pikkuisen yli sietokykyni ja sanoisin, että saan taas osakseni epäoikeudenmukaista kohtelua, vaikka se koitetaankin verhota lauseeseen Laki on sama kaikille. Montako esimerkkiä voisin kertoakaan, että laki ei todellakaan ole sama kaikille. On esimerkiksi väliinputoajia kuten minä ja muut ME-potilaat, joita laki ei edes mainitse. ME emme ole edes niitä harvinaissairaita, joiden tiedetään myös taistelevan diagnoosista, hoidosta, sosiaalietuuksista jne. ME kun ei ole harvinaissairaus, kun laskujen mukaan sitä sairastaa Suomessakin vähintään 10 000 ihmistä. Korona tietysti lisännyt sairastuneiden määrää. ME ei ole siis tuntematon sairaus, vaan huonosti tunnettu Suomessa ja ennenkaikkea huonosti tunnustettu. Siksi ME olemme unohdettuja omiin koteihimme ja aina, jokaisen toimijan kanssa joutuu selitykset aloittaa ihan alusta.


Mutta, näiden aikojen jälkeen tarvii aina palautumista ja keskittymistä itseen. Näihin hetkiin sopii aina Viivin kappale: Mitä näil korteil saa?🩷

Linkki kappaleeseen löytyy täältä  ja ohessa muutamia osuvimpia kohtia kappaleesta.


”Mul on oma ääni ja kova pääEnkä pelkää niit käyttää
Joku pääsee maaliin ensinEikä must ehkä vahvin tuuMut mä keskityn vaan itteeni eikä mulla tapana oo lannistuuVaik kisa ei ois tasainenSilti mä taistelenVoitan tai en”

En olisi voinut asiaa paremmin ilmaista😅



Ei oo oikotiet onnee ja
Heitellään vaa onkee ja
Vaik ei taaskaa onnista on pakko koittaa ponnistaa
Yritän vielki vaik en taidaYli korkeen aidanUusiks taas maanantainaVaik talo kai voittaaki aina”

”Uskotsä arpaan vai rautalankaanSä saat vaan jos oot valmiina antaa”

Viime aikoina on joutunut käyttämään tuota rautalankaa aika paljon, joten ehkä mä siihen uskon. Tosin joskus asiat onnistuu ihan arvallakin; aina ei tiedä, miksi joskus onnistuu.🤷‍♀️

Ja viimeinen paras kohta🩷
”Must tuntuuEt must ei tuuFiksumpaa tai kauniimpaaMä en saanu vaikuttaaSiihen millaset kortit saanVuodet eikä kilsatkaanTee must kai tän viisaampaaMut viel voin vaikuttaaSiihen mitä näil korteil saan”

Musiikki on myös yksi asia, joka on säilynyt mukanani kaikki nämä vuodet. Onneksi, voisin sanoa. Koska tätä kappaletta kun luukuttaa nappikuulokkeilla sen mitä pystyy, uudestaan ja uudestaan, ja vollottaa sydämensä kyllyydestä, taas jaksaa eteenpäin. Tänään on ollut tällainen aamu, mutta taas jaksaa seuraavien päivien haasteet. 



Kommentit

  1. Kiitos laulun sanoista; en ole tuota kuullut. Hyvät sanat, kertovat paljon.,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, sanojen takia lähinnä kappale onkin niin hyvä:)

      Poista
  2. Sinusta kyllä näkee ja aistii sen että mielen voima on kohdillaan ja ajattelet positiivisesti <3 Negatiivisiin juttuihin ei kannatakaan jäädä vellomaan ja kukaan ei tiedä huomisesta, siispä on nautittava tästä hetkestä.

    Luin tässä taannoin yhden kirjan jossa henkilö parantui syövästä näiden kolmen avulla: mielen voima, ravinto ja hoidot/lääkkeet. Uskon myös samoin että mielen voimalla on ihan mieletön merkitys samoin kuin ravinnolla, unohtamatta tietenkään sopivia lääkkeitä tai hoitoja.

    Kuinka iso merkitys neulomisella onkaan ihmisille ja siksi vieroksun vähän näitä nykyajatuksia ekologisuudesta, joka välillä liitetään myös neulomiseen. Neulomista ei voi mitata pelkästään sillä, koska neulomisella on niin suuri vaikutus henkiseen puoleen monilla ihmisillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä; mikään ei voita sitä flow-tilaa, kun silmukat soljuvat puikoilla ja syntyy vielä hyvää jälkeäkin! Käsityöt ovat vähän niinkuin siivoaminenkin; oman käden jäljen näkee heti:)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sadonkorjuusukkien ilmainen ohje

Mustavalkoiset Unikkosukat

Varpu-sukat eri väriyhdistelmillä