Tiesitkös tämän…





 Postasin instagramin puolelle kuvan Lankajengin neulebingosta, kun olin saanut yhden BINGON!! Tämä ei nyt ollut se asia, miksi aloitin kirjoittamaan tätä postausta, vaikka iso asia onkin😅vaan se, että käytin kutoa-sanaa neuloa-sanan asemasta.

Olen tästä joskus aikaisemminkin blogissani kirjoitellut, miten maantieteellisesti jakautuu tämä, missä kudotaan sukkia ja missä taasen neulotaan, mutta nyt jostakin syystä aloin miettimään tätä uudestaan. Tein aikaisemmin päätöksen, että käytän blogissani neuloa-sanaa, vaikka se ei tunnu minulle luontevalta, mutta yhtenäisen linjan takia ajattelin olevan selkeämpää näin.

Nyt olen tullut toisiin ajatuksiin. Asun kaksikielisessä kaupungissa Kokkolassa/Karlebyssä. Olen kaksikielisestä perheestä lähtöisin; äiti suomenruotsalainen, isä suomalainen. Minä puhun suomea, isosisko puhui suomea ja ruotsia äidinkielenään. Ympäröivät kunnat mm. Alaveteli, Kruunupyy, Larsmo, Teerijärvi jne ovat taasen ruotsinkielisiä kuntia ja niissä puhutaan pääosin ruotsia. Kadunnimet ovat ensiksi ruotsiksi, sitten vasta suomeksi. Samoin virastojen ja toimistojen nimet. Oppilaat opiskelevat kouluissa äidinkieltään eli ruotsia ja toisena kotimaisena tulee vasta suomenkieli.

Poikani harrastaa jääkiekkoa ja joukkue on koottu yhteistyöseuraksi Teerijärven ja Kruunupyyn joukkueiden kanssa, jotta myös lähikuntien lapset saavat joukkueen kasaan ja myös Kokkolassa ikäryhmissä on tarpeeksi pelaajia. Valmentajat ovat siis sekä suomen- että ruotsinkielisiä, samoin lapset. Kyselin pojaltani ruotsinkielen sanoja koulun sanakokeisiin ja välihuomautuksena pojaltani oli, että meidän valmentaja sanoo tuon ihan erillä lailla. Eli lisämausteena kouluruotsiin vielä paikalliset murteet, dialektit👍😁

Minulla on suomenruotsalainen henkilökohtainen avustaja, Teerijärveltä. Tästä olen erityisen iloinen, koska siitä on kauan, kun olen kotonani kuullut puhuttavan päivittäin ruotsia. Avustaja siis puhuu suomea, mutta sanoo ruotsiksi, jos ei jotakin sanaa muista heti suomeksi. Tähän olenkin kannustanut, koska minä haluan kuulla toista äidinkieltäni, ruotsia.

Nuorempana, kun vielä pystyin kutoa missä tuolissa tahansa tai vaikka lattialla, minulla oli kudin ja langat korissa, jota sitten kannoin mukanani, mihin sitten asetuinkaan kutomaan. Usein varmaan kuultiin minun sanovan - Onko joku nähnyt minun ”stickasömejäni”?🧶

Kautta rantain, mutta pointtini oli siis se, että minä kudon sukkia, en neulo. Jos teen sukkaohjeita, niissä käytän neuloa-sanaa, koska voin kuvitella että kutoa-sana voi ruveta ärsyttämään, jos sitä ei itse käytä. Meilläpäin siis kudotaan tai stikkataan. Tai kuten suomenkieliset tällä alueella tikkaavat. Ilokseni Reposaaren Neulepäivillä huomasin, että Porissakin kudotaan. Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa asiasta keskustelin, sanoivat kutovansa. Kuulinpa myös aivan mielettömän sanan purkamisellekin, mutta oli niin uusi sana, että harmikseni en enää sitä muista. Jos joku porilainen lukee tätä, laita kommenttikenttään kaikki sanat, jotka tiedät tarkoittavan neuleen purkaamista👌😊

Vielä kuvia minun ”uudesta” käsityöhuoneestani, nyt kun kissat ovat siirtyneet yöksi kodinhoitohuoneeseen nukkumaan. Verhot vielä puuttuvat ja selvästi tuo yksi seinää kaipaa jotakin isoa vitriiniä, jonka voisi langoilla täyttää🤗🤗🤭



Kommentit

  1. Tää neuloa vai kutoa on jännä 'taistelu' :D En muista kumpaa mulle on opetettu ja kumpaa olen sanonut nuorempana, ehkä molempia. Veikkaan että koulussa on kuitenkin puhuttu neulomisesta. Kun en ole idästä enkä lännestä kotoisin, pikemminkin "keskeltä" niin ei ole juuri ollut väliä miten sanoo tai sitten käyttää sujuvasti molempia. :D Nykyisin on kuitenkin itelle vakiintunut neulominen termi, ehkä se johtuu myös neulesuunnittelusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, että joillekin se voi olla oikein taistelu siitä, kumpaa pitää käyttää. Itselleni lähinnä sitä, että ei osaa käyttää kuin kutoa sanaa. Neuleohjeissa käytän myös neuloa sanaa, vaikka ensimmäinen ohjeeni vilisikin molempia sanoja:):) On sittemmin kyllä korjattu ja päivitetty.

      Poista
  2. Mielenkiintoista keskustelua terminologiasta. Minäkin yritän puhua ja kirjoittaa neulomisesta, vaikka olen aina kutonut. En jaksa vastakkainasetteluja, joten tyydyn mielelläni käyttämään valtavirran termiä tässäkin asiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla, että prosentuaalisesti neuloa olisi valtavirran termi, toisaalta täällä, missä minä asun, kutoa on se valtavirran termi. Tuli mieleeni, että voihan se olla, että jossakin päin Suomea ei käytetä kumpaakaan sanaa, vaan termi on pääasiallisesti ihan jokin muu, kun tehdään sukkia.

      Poista
  3. Minäkin olen kaksikielinen ja ruotsi on oikein rakas toinen kieleni, vaikka nyttemmin lähipiiri on aika suomenkielistä. Neuloa/kutoa -sanoille on olemassa maantieteellinen jako ja siitä on julkaistu oikein kartta (vähän kuin Pähkinäsaaren rauha - ei niin selkeä). Sen mukaan meillä Helsingissä sanottaisiin kutoa. Ei pidä paikkaansa, ainakaan minun osaltani: muistaakseni opettaja joskus sanoi, että kangaspuilla kudotaan, puikoilla neulotaan, neulalla ommellaan ja koukulla virkataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, minäkin olen nähnyt tuon kartan ja onneksi se ei käytännössä kuitenkaan ole ihan noin selkeä, vaikka pääosin ehkä. Minä en muista koulusta mitään tällaista opettajan mainintaa, tai sitten en vain ole kuunnellut, mutta meillä toisaalta kutoa on niin vakiintunut termi, että ei sitä ole tarvinnut miettiäkään.

      Poista
  4. https://www.kielikello.fi/-/neuloa-kutoa-ommella-kasityoalan-sanojen-tyonjako
    Ne jotka kutovat, myös vihtovat. Ne jotka neulovat, vastovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämäkin osui oikein ainakin minun kohdallani; minä kudon ja vihdon:) Mies kuulemma vihtoo ja vastoo, mutta hän ei toisaalta teekään sukkia;)

      Poista
  5. Varmaa ne riisti silmukoit. :) https://punomo.fi/kasityokulttuuri/kasityokulttuurin-osa-alueet/alueittain/suomi/lansi-suomi/neulontakielta-suomenkielen-murteilla/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tämänkin sanan kuulin; riistää silmukoita, mutta se, mitä etsin, oli vielä jotakin muuta. Pojan kanssa täällä koitellaan muistella, mutta ei muisteta muuta kuin että jotakin "härmäämistä" tai "pärmimistä" tai jotakin sinnepäin:):)

      Poista
    2. Etelä-Pohjanmaalla pärvöttää tarkoittaa samaa kuin purkaa. Olisiko ollut se sana?

      Poista
    3. Pärvöttää se taisi olla, kiitoksia! Ja vielä mietittiin miten sana taipuu; minä pärvötän enkä pärvön. Menikö oikein?

      Poista
    4. Siitä en tiedä varmaksi, mutta jos vertaa sanaan päivittää, niin silloin se taipuu pärvötän. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sadonkorjuusukkien ilmainen ohje

Mustavalkoiset Unikkosukat

Varpu-sukat eri väriyhdistelmillä