Neliapila-sukat Muumilangasta










 Kerta kaikkiaan mielettömän kaunista raitalankaa tämä Muumilanka!

Nimeltään Merihevonen (850).

Tein aikaisemmin samaisesta langasta lyhyemmät sukat ja silloin jo kyti mielessä, että täytyy tehdä vielä toisetkin ja pitempivartiset. 

Valkoista halusin näissäkin käyttää kuviovärinä ja tehostevärinä; ei näihin oikein muuta väriä halua sotkea, muuten ei tule raidat kunnolla esille. Neliapila valikoitui kuvioksi, siitä ei välttämättä saa selvää että on neliapila, mutta ihan kiva noin niin kuin koristekuvionakin:)



                   


Osasinkos minä sitten elää viikonloppuna niin, että nyt ei olisi PEMIÄ (rasituksen jälkeistä huonovointisuutta). No enpä tietenkään osannut, kun nuorimmainen täytti 10 vuotta. Mutta tämä oli tietoinen valinta, vaikka koitinkin tehdä asiat mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti.

Koronan takia emme varanneet mitään tilaa tai koulun salia mistään ja monikemikaaliyliherkkyyden takia taas meille kotiin ei voi vieraita kutsua. Yksi kaveriperhe pystyi tulla, koska heillä hajusteettomuus on sitä luokkaa, että selviän siitä jonkin aikaa. En tietenkään oireetta, mutta tietoinen valinta tämäkin. 

Lapsi oli onnellinen; serkkupoika oli yökylässä ja naapurissa asuva ystävä teki toisen mieltymyksen mukaiset muffinssit. Suklaamuffinssit, jotka kuorrutettu Nutellalla ja popcorneilla:)


                         


Nyt minä sitten maksan viikonlopusta. Se on taas tätä, että pystyn istua jonkin aikaa nojatuolissani, sitten alkaa pahoinvointi, maha menee sekaisin ja voimat loppuu. Pakko mennä huilaamaan ja keräämään voimia. Ja liikuskelu sisällä pitäisi olla hyvin minimaalista. Jos uhmaan rajojani, saan juosta vessaan yökkimään, koska syke nousee liian korkealle. Avustajapäivinä avustaja on minun jalkani; hän tuo minulle kivennäisvettä ja täyttää lasin monta kertaa päivässä, valmistaa ruoan ja tuo minulle ja muutenkin hoitaa talouden. Kun olen yksin, minä lämmitän itselleni, mitä sillä hetkellä pystyn ja taistelen pahoinvointia ja yökkimistä vastaan. Eihän tämä normaalilta kuulosta, mutta tämä on ollut minun uusi normaalini jo monta vuotta. 

Vaikka ei olisi pem-päivä, vaan ihan normaali olotilani ME-sairauden kanssa, jokainen suihkupäivä on esimerkiksi samanlaista taistelua. Ensiksi täytyy miettiä, olenko siinä kunnossa, että jaksan ylipäätään mennä vai huononeeko vointi liikaa suihkussa käynnistä. Monet vertaiset ottavat pahoinvointilääkkeen jo ennen kuin menevät suihkuun...minäkin ottaisin, jos muistaisin. Mutta, minä pesen hampaat ennen suihkua istuen vessanpöntön päällä(säästän energiaa), koska suihkun jälkeen en pysty enää pestä hampaita; oksennan samantien. Ja sitten kivennäisvettä (suolavettä ei suolistoni kestä) ja huilaamaan joko sänkyyn tai nojatuoliin tunniksi. 


Näin juhlapäivien ja synttäreiden kynnyksellä sitä välillä toivoo, että olisi vähän vähemmän sairas ja pystyisi osallistua ja selvitä ilman veronmaksua. Mutta olen onnellinen, että pojan mielestä synttäriviikonloppu oli todella mukava ja minä koitan toipua kaikessa hiljaisuudessa, jotta toiselle jäisi mukava muisto syntymäpäivästä. 


          

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mustavalkoiset Unikkosukat

Lantionlämmitin tai peputin

Marimekon Unikkosukat