Sairaasti sukkaa

Nyt on tällä viikolla ME/CFS-sairaan elämässä sattunut enemmän kuin tavallisesti, joten blogin kirjoittaminen oli aivan unohtua:) Kutimet on sauhunnu yötä päivää, mutta mikä parasta; 23.2.2021 tapahtui historiaa Suomenmaassa ja ME/CFS-sairauden saralla!  Julkaistiin Hyvä Käytäntö-suositus ME/CFS-sairauteen! https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/hsu00019?fbclid=IwAR2aNViL-RWLkMgxzPJOmge60B5c-0AwRhP1cX-jaG7leBmCh6XFzWvq5x8 Tämä kaikki on upeiden potilasaktivistien ansiota ja siihen on tehty työtä. MillionsMissing-kampanjat herättivät kansanedustajat tekemään työtä MEidän puolesta, on perustettu eduskuntaan ME/CFS-ryhmä, joka koostuu muutamien puolueiden edustajista ja lääkäri Olli Polosta, ja lopulta eduskunta myönsi vuoden 2018 viimeisessä lisätalousarviossaan suomalaiselle lääkäriseura Duodecimille rahoituksen ME/CFS-sairautta käsittelevän hoitosuosituksen laatimiselle. Ja nyt se on valmis! Ei se täydellinen ole, paljon vielä parannettavaa, mutta alku oikeaan suuntaan.         

                             Olin täysin unohtanut Novitan seiskaveikan marjapuuron värisen lankakerän. Jotenkin aina ajattelin, että se on niin hailakka, ettei sovi minkään kanssa eikä se kyllä tätä ennen ollut sopinutkaan minkään kanssa. Kunnes minulta pyydettiin säärystimiä ja marjapuuronväriset olivat toiveena.  No niistähän tuli niin kivannäköiset ja kun vielä tehostin kuvioita kanervanvärisellä langalla, niin pakkohan se oli tehdä sitten ihan sukatkin samalla kaavalla.                               Ilmeisesti näistä pitivät muutkin, kun muutaman sukkaparin saan nyt tehdä sitten lisää:) Harmi vaan, kun kanervanvärinen on jotakin Novitan Eero lankaa ja sitähän ei ole enää saatavilla. Pitäisi aina näitä kausivärejä tilata reippaasti, kun aina ne loppuu kesken ja samansävyistä ei sitten enää löydykään mistään langoista...               Mutta, voiko ihanampaa näkyä olla kuin uudet postista tulleet langat! On tässä osa tällä viikolla kaupastakin ostettuja, kun oli niin hyvät tarjoukset

Netti on täynnä hienoja malleja Marimekon Unikkosukista, mutta minä en vain niinkuin osaa soveltaa ja käyttää niitä omatekemissäni sukissa. On jotenkin mielettömän vaikeata käyttää toisen suunnittelemaa mallia, vaikka siitä on hyvät piirustuksetkin; jotenkin, kun en tiedä miten siihen kuvioon on päädytty, en osaa sitten soveltaa sitä mitenkään. Joten joudun joka kerta suunnittelemaan ja hahmottelemaan ihan alusta asti omat kuvioni, jos meinaan niitä sukkiin saada.                         Tässä muutama hahmotelma Unikkokukista, ennenkuin päädyin lopulliseen malliin...     Varteen laitoin ensin kukat alekkain, mutta jalkaterään sommittelin sitten kuviot limittäin. Varmaan ihan makuasia kumpi on parempi.                             Kutomisessa piti sitten olla tarkkana ettei kuvio ala kinnaamaan, mutta en jaksanut nyt tähän hätään opetella mitään tikapuutekniikkaa, joten ihan perinteisesti mentiin nyt. Eli langankiertoa toistensa ympäri nurjalla ja joka kerta eri kohdassa, ettei näy oikea

 Näitä oli kiva tehdä. Itse kuvio ei ole vaikea ja kun toiveena oli ei-identtiset sukat, toisessakin sukassa säilyi mielenkiinto yllä. Minulla kun tuppaa tuon toisen sukan tekeminen vähän kyllästyttämään ja monesti jääkin tekemättä:)           Huomaan myös, että tämä lisääntyvä valoisuus on selkeästi tehnyt kevyemmän olon. Vaikka minua ei mitenkään haitannut eikä ressannut talven pimeys, silti valon lisääntyminen tuntuu tänä vuonna ihan mukavalta. Tekisi mieli ottaa kaikki verhot pois, että valo pääsee kunnolla sisään...          Tietysti keveyttä tuo myös hyvin alkuun lähtenyt vhh-dieetti. Kahdessa viikossa keventynyt 1,5kg niin onhan se jo melkein bikinikunto näkyvissä:):)  Minä kun jo melkein tuskastuin näihin kiloihin, kun paino vain nousi kilon kerrallaan eikä mikään konsti auttanut. Päivittelin isännälle, että on se kumma, miten nyt näin helpolla tippuu ja isäntä tuttuun oivaltavaan tapaansa sanoi, että helpollahan ne on tullutkin. Ja siinä asiassa aivan oikeassa. Kun et pysty li

  Tämän ohjeen otin talteen jo vuosi sitten ja kuvittelin, että teen sukat tällä kuviolla piakkoinkin. No, vuosi meni, että tuli tilaisuus testata ohjetta. ( https://www.meillakotona.fi/artikkelit/spiraalineulesukat )        Kaupunkilangan sivuilla on myös ohje melkein samanlaisesta kuviosta, mutta se ei onnistunut minulla sitten millään. Manasin täällä ääneen avustajalleni, että ohjeissa on pakko olla virhe, että muka kuudella jaollinen tuo kuvio, ei tosiaankaan ole!! Joten otin esiin tämän tallettamani ohjeen ja sillä onnistui. Myöhemmin tajusin, että olin itse laskenut väärin; 6x15 ei ole 80, vaan 90. Olin luonut 80 silmukkaa ja ihmettelin, miten kuvio ei mene tasan:):) Mutta onni onnettomuudessa; olikin helpompi kaventaa jatkossa, kun olin aloittanut isommalla kuviovälillä, joten tämä ohje olikin loppujen lopuksi parempi.        Seuraavaksi kokeilen tehdä tällä samalla mallilla ylipolvensäärystimet ja värinä tulee olemaan Novita Nallelangan pellavasävy. Nyt vain mietiskelen sopivaa

Lankesin sitten kokeilemaan peputtimen tekoa, vaikka ajattelin, että en kyllä tähän hommaan rupia. Mutta kun oli pari kerää ylimääräistä Adlibriksen Socki-lankaa jo pitkään odottanut tekemistä, ne saivat nyt taipua lantionlämmittimiksi:)                           Jotenkin niin vierastan tuota peputin tai pyllytin-nimeä, vaikka ymmärränkin, että johdettu säärystin-sanasta. Säärystin jotenkin minusta antaa kuvan asiasta, joka kietoutuu säären ympärille, pyllyttimestä taas tulee mieleen jokin hiluvitkutin, jonka tarkoitus on korostaa ahteria:):) Siksi itse puhun mieluummin lantionlämmittimestä tai vaikka ahterinlämmitin...                                                 Mutta itse lämmittimen tekemiseen. Minulla ei ollut hajuakaan montako silmukkaa laitan ja minkälaisen edes tekisin, joten päätin laittaa noihin sivuihin resorineulosta, että tarvittaessa joustaa. Muutaman kokeilun jälkeen päädyin sitten 180 silmukkaan ja kudoin 3,5 puikoilla. Molemmissa sivuissa on 26 silmukan verran resor

Kevättalviaurinko on jo ruvennut näin päivisin pilkistelemään ja vaikka pimeys ei minua häirinnyt talviaikaan, tuntuu silti kivalta tämä auringonpaiste.  Mitään postausvalmista en saa aikaiseksi, vaikka joka päivä, joka hetki kudon. Niinkin voi olla:) Moni kudonta on kyllä valmistunut, mutta ennen ystävänpäivää en voi niitä julkaista...jos sitten muutaman työn esittelisin. Mutta kaikkea muuta kyllä sitten olen miettinyt ja toteuttanutkin. Tässä sairastamisessa kun yleensä on kaikkea muutakin, kuin vain itse sairaus ja sen oireet, vaikka kaikki saakin alkunsa sairaudesta.                                  Nyt puhun lähinnä painonnoususta, mikä on vääjäämätöntä, kun liikunta jää pois ja syödä silti pitää, koska nälkä tai verensokerin heitteleminen on järkyttävä rasitus ME-kropalle. Entinen elämä tuntuu kyllä todella kaukaiselta; liikunta eri muodoissaan, italianopiskelu, illanistujaiset kavereiden kanssa, lapsen jääkiekkoharrastukseen osallistuminen ja perheen yhteiset lomareissut. Kuvass