Sairaasti sukkaa

Tämä sananparsi pitää niin paikkansa täällä meillä:) Minä kudon päivät pitkät sukkia, omaksi ilokseni ja toisillekin, mutta itselleni en saa napsittua aikaa että saisin sukat tehtyä. Jokaiselle muulle perheenjäsenelle olen kyllä tehnyt. Kuljen vanhoissa, kohta rikkimenevisssä sukissa, jotka olen saanut joskus kauan sitten lahjaksi. Hyvin ovat kyllä kestäneet! Minun on kuitenkin haasteellista löytää sopivia sukkia, vaikka tarvinkin niitä ympäri vuoden. Minulla on  vaikea ihon ja ihonalaiskudokaen kipu ja iho ei kestä minkäänlaista painetta. Tämä tuottaa vaikeuksia myös muiden vaatteiden kanssa, ei vain sukkien. Sukissa on kuitenkin se, että ne pitää olla todella löysät, ei puristavia sukansuita eikä edes puristavaa sukkaa. Muuten istunkin sitten loppupäivän ja raavin jalkani verille koska ne kutisevat niin älyttömästi. Kutinahan on kivun esiaste... Myös materiaali pitää olla sopivaa. Itse kudon paljon villalangasta, jonka koostumus on 75% villaa ja 25% polyamidia, mutta it...

Meillä ei ole ollut tapana ostaa opettajalle jouluisin ja keväisin mitään lahjaa erityisesti, ihan itsekirjoitettu kortti on annettu pojan allekirjoituksella. Tietysti, jos opettaja on vaihtunut niin läksiäislahja on ostettu ja muistettu näin opettajaa.                                                                            Tämän kevään kevätjuhla oli muutenkin nyt kaikinpuolin erilainen ja meillä vielä enemmän, koska poika ollut kotona minun takiani eikä näin ollen tietenkään tänäänkään osallistunut ”kevätjuhlaan”. Tilaisuuden jälkeen kävi hakemassa opelta todistuksen ja tällä kertaa vei pienen lahjan. Opettaja vaihtuu ja muutenkin tämän kevään jälkeen oli kiva muistaa jotenkin.                               ...

Tässähän vierähtikin sitten vähän pitempi aika edellisestä päivityksestä.                                                  On ollut lämmintä ulkona ja  pitänyt itsekin oleskella ulkona terassilla niin paljon kuin mahdollista. Ja kun teen jotakin fyysistä esim. liikuskelen pihamaalla tai värkkään muuta tuossa ulkosalla, se on sitten kognitiivisesta puolesta pois tämän ME-sairauden takia. Siinä ei paljoa tekstiä sitten kirjoitetakaan.                                                      Tässä välissä teinkin sitten sukat, joissa sain laittaa koko mielikuvitukseni peliin. Ja sainkin tehdä niitä loppujen lopuksi enemmän kuin yhden parin. Paikallisen salibandyjoukkueen, Nibacoksen, sukat.        ...

                                      Minullahan on kaksi invalidisoivaa sairautta; ME/CFS ja MCS eli monikemikaaliyliherkkyys. Näistä sairauksista onkin tarkemmat tietoiskut etusivulla. Hieman yleistäen voisin sanoa, että MCS erakoittaa minut ja ME/CFS vie toimintakyvyn, vaikka näitä ei näin karkeasti voikaan jaotella. Molemmat kun erakoittavat ja vievät toimintakyvyn. MCS onkin sitten "hauska" ja monimuotoinen sairaus ja luulen, että hyvin harvalla oikeasti on mitään käsitystä, mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten se rajoittaa elämää. Sen huomaa oikeastaan siitä kun ihmiset tulevat luokseni ja aika usein, varsinkin alkuun, kuulin tämän lauseen että en mä kyllä ole mitään tuoksuja laittanut, korkeintaan ehkä aamulla hiuslakkaa...Niinpä... Itsekin koitin sairauden alkuvaiheessa vielä tällaisissa tilanteissa kestää tuoksuja yskimisestä huolimatta; ihan siitäkin syystä että oli kiva tavata yst...

Sarjassamme asia, mitä en koskaan ajatellut kokeilevani kutomisen saralla; kuvion suunnitteleminen silmukoitavaksi sukkaan. Tai paremmin sanottuna valmiin kuvion muuntaminen neulekuvioksi... Sain jo esimakua aikaisemmista Kärppä-sukista, joissa kärppä vaati hieman suunnittelua ennen kuin olin valmis siirtämään kuvion sukkaan. Silloin olin aivan käärmeissäni, kun se ei onnistunutkaan käden käänteessä ja jouduin istumaan ja suunnittelemaan sitä pitemmän aikaa. Nyt oli sitten vuorossa ystävälle Carolina Hurriganes-sukat. Kuvittelin, että löydän netistä valmiiksi suunnitellun logon eikä muuta kuin kirjailemaan. Mutta eihän niitä löytynyt ollenkaan! Aikani mietin että eihän tämä voi olla totta, pitääkö minun itse ruveta tuota toteuttamaan. Siinä oli miettimistä jo senkin takia, että missä pystyisin istua hyvässä asennossa ja piirtää ja suunnitella pitemmän aikaa, koska sen tiesin että se tulisi viemään aikaa. Toisekseen, en todellakaan ole mikään neulesuunnittelija, täysin it...

Mitä kutominen minulle merkitsee? Tähän kysymykseen vastaaminen on mahdotonta ilman, että on selittänyt miten tähän on tultu, millainen on ollut ME/CFS-potilaan tie tähän päivään. Kerron siis tarinani ja joka ei halua juuri nyt paneutua asioihin syvällisemmin ja ehkä raadollisestikin, voi skipata tämän postauksen ohi.   Minä sairastuin pitemmän kaavan kautta. En tänä päivänäkään osaa sanoa kumpi vaihtoehto on parempi; sairastua niin että osaa melkein sanoa sen päivän tai ajanjakson jolloin sairastui tai sairastua niin, että sairaus saapuu hiipien. Molemmissa on puolensa.  Sanotaan että ihminen ei ole yhtä kuin sairautensa. Minä sanon että totta hemmetissä sitä on yhtä kuin sairautensa. Minussa on sairaus nimeltä ME/CFS ja MCS. Mitään en pysty tehdä ilman että nämä sairaudet eivät ilmoittaisi olemassaolostaan tai jopa estäisivät tekemisen. Mitään en voi suunnitella ettenkö ottaisi huomioon sairauksiani. Ne ovat minussa niin kuin jokin myrkky, 24/7. Ne vaikuttavat elämääni joka ...

Mitähän sitä oikeen on tullut tehtyä... siis sukankudonnan parissa. Piti oikein kaivaa naftaliinista kuvat erilaisista pitsi- ja palmikkosukista, pitkistä sellaisista, joita olen viime vuonna tehnyt. Pari mallia on selkeästi ollut ylitse muiden, joita olen tehnyt ystäville ja tuttaville. Tämä pitsineule on Yhteishyvä-lehdestä ja olen vain muuttanut pituutta näissä omatekoisissa malleissa. Helppo kutoa ja pitsineule joustaa mukavasti. Näitä onkin näköjään tehty monenvärisiä... Tämä ohje on Novitan ( https://novitaknits.com ) arkistosta. Malli näyttää kapealta, mutta taasen pitsikuvio edessä ja takana joustaa todella hyvin. Tämä on myös älyttömän kaunis päällä. Erivärisenä tätäkin tullut tehtyä...                                                              ...